04.08.2008 - 22:28
Kävin 27.7. Forssassa järjestetyillä wanhan ajan lelumarkkinoilla poikien kanssa. Siellä oli monenmoista aivan ihanaa tavaraa myynnissä, ja niin paljon väkeä ainakin silloin puoliltapäivin, kun siellä olimme, ettei meinannut sekaan mahtua. Liityin jäseneksi Päijät-Hämeen nukkekotiyhdistykseen ja odotan kovasti yhdistyksen järjestämiä iltamia, joissa jotakin omaan nukkekotiin rakennellaan. Tässä markkinasaalista:  Vasemmalta oikealle: ihastuttava keinutuoli, sen jalan vieressä pieni kahvimylly, jonka veiviä voi veivata ja sen laatikko avautuu, sen takana punottu olkalaukku. Nukke oli mahtilöydös, se on nyt ensimmäinen asukkaani ja pyöreine poskineen jopa muistuttaa minua :) Vaatteet vaihdan nykyaikaisempiin joskus. Nuken vieressä on kynänteroitin, eli TV, jonka poikani osti minulta salaa minulle lahjaksi :) TV:n päällä on viinipullot ja edessä lattialla pienen pienet Turun sinappi -tuubit, joita siis neljä eli kaikkia makuja. Matto ja verhot tulevat todennäköisesti WC:hen, kuten myös sinivalkoinen kaadin aluslautasineen. Posliinikalusto vessaan löytyi myös suhteellisen edullisesti kauneuteensa nähden. Viimeisempänä vaan ei vähäisimpänä ovat etualalla Wooperin astiat, joita raaskin ostaa tällä kertaa vain neljä kappaletta. Yritin rajoittaa ostokset sellaisiksi, että saisin pohjakerroksen valmiiksi, eli sinne tulevia tavaroita.
Ihanat markkinat oli, sinne täytyy mennä ehdottomasti uudestaankin! =)
15.07.2008 - 19:32
Vilpolan lattia on tässä ollut tekeillä kolme iltaa. Vilpola sijaitsee pohjakerroksessa WC:n ja pesuhuoneen välissä, ja pesuhuoneen toisella puolella on sauna. Vilpolassa oleskellaan saunomisen yhteydessä, sinne tulee ainakin takka, baaritiski, kunnon nojatuolit, lämpöä ja valoa ja rentoa mieltä.
 Tässä yllä on kuva pöytätabletista, jonka purkamalla saa kuvassa näkyvän pinollisen lattialautoja. Noille ohuemmille pyöreille rimoille täytyy vielä keksiä käyttöä - ainakin luudan varsiksi niistä olisi. Ideoita otan mielelläni vastaan:)  Tässä on sitten lattia tekeillä. Sahasin ja liimasin palasia sitä mukaa kun työ eteni, yksi lauta jatkoi seuraavalla rivillä yli jääneellä osallaan ja näin tuli tasainen kuvio, jossa noin joka viides lautarivi jatkui samoilla kohdilla. Painoin lautaa kunnes liima kuivui, sillä toiset olivat hieman vinompia kuin toiset eikä latominen olisi muutoin onnistunut suoraan.  Tässä on sitten valmis lattia. Paitsi että tietenkin listat puuttuu, enkä tiedä vielä petsaanko vai vain vahaanko tuon pinnan ja pitääkö se vielä hioakin. Mutta muutoin valmis :D
21.05.2008 - 20:06
Tuli sitten tehtyä ensimmäinen roomboxini, jos sitä nyt sellaiseksi voi sanoa. Eli ideana oli tehdä 30v lahjaksi näköisminimies, rokkari tietenkin, action figure -ajatuksella eli sillä olisi oma asiaan kuuluva laatikkonsa. Ajatus sitten kasvoi tehdessä, ja lopulta laatikosta (alkon viinipullokotelo) tuli pieni baari.  Tässä vaiheessa olen jo liimannut farkkukaistaleita kotelon sisään, tehnyt koteloon etuaukon ja liimannut siihen piirtoheitinkalvoa ikkunaksi. Kuvassa on boxin sisustustarvikkeita. Turisaksen kuva kehyksissä, toinen kehystetty kuva koskee lahjan saajan koulutustaustaa, speed limit muistuttaa ettei yli 30v enää kaahailla, nuottivihko menee suoraan boksin lattialle koska ko. rokkari ei ikinä soita nuoteista, kuvassa on myös metallimusaa cd:inä ja kotelo niille, kello, savukeaski ja kaksi tölkkiä Carlsberg-olutta. Ne kaikki päätyivät boxiin, mutta kuvassa on myös hienoja paholaisen kuvalla varustettuja nappeja joille en ehtinyt löytää käyttöä sekä itse tekemämme jiirilaatikko täysin tähän asiaan kuulumattomasti, mutta sillä on kätevä sahata jäätelötikkuja. :) Kuvan ottamisen jälkeen tein balsasta vapaalla kädellä pienen baaritiskin, joka sitten sai olla nuppineulaliimauksessa reilun vuorokauden vain huomatakseni, että se on liian korkea. Madallusvaiheessa se meni rikki ja korjauksen jälkeen se oli taas vuorokauden liimauksessa. Ikävä takaisku ajallisesti.  Rockstara itse on tässä valmistumassa. Parta kyllä muistuttaa kuvassa enemmän Jouni Hynystä kuin esikuvaansa ja takatukkakin on peikkomaisempi, mutta kiireessä ei voi valittaa! =) Ostin tarkoitusta varten kehiteltyä nukenhiusta, mutta se ei vain ollut hyvää. Lopulta uhrasin halloween-tekopartani ja leikkasin siitä oikean kokoiset suikaleet. Paljon parempi lopputulos. On kuin askartelukaupat tahallaan sabotoisivat hankettani, sillä nahka jota tilasin takkiakin varten oli huonoa. Kuten tiedätte, tein sen sitten hansikkaasta:  Aikaisemmin harmaita hiuksia minulle tuottanut nahkatakki peittää sitten rokkarin kehon puolen väliin, kuvassa VIIMEIN valmiina! Juttua takista tuolla ihan omassa päiväyksessään lisää. Muu osa nukesta puettiin musteella värjättyihin minifarkkuihin, mustaan mini-t-paitaan (sukasta tehtyyn), sekä pieniin nahkakenkiin, jotka väsäsin samasta hansikkaasta kuin takinkin. Ei ollut tarkoitus nimenomaan käyttää ylimääräiseksi jäänyttä tavaraa, vaan esim tuota takkia varten vain vanhan hanskan nahka on tarpeeksi pehmeää ja kulunutta ollakseen aidon näköinen ja riittävän pehmeää työstämiseen. Usein paras tulos tuli sellaisesta, minkä itse joutui kehittelemään. Kenkiin solmin vielä pienet nauhat, niiden alla on jalat joissa on varpaat. :) Kengät olivat vain todella vaikea saada sidottua ja sitten aseteltua nätisti lahkeiden kanssa. Lopulta nukke oli koossa!  Tässä huomasin että hihat ovat liian pitkät, ne piti vielä leikata. Sitten vasta tajusin että ostamaani kitaraan pitää vielä tuunata olkahihna, joten tein sen, ja tässä sitten lopputulos armaasta nukestani =)  Vieressä dvd-kotelo antamassa vähän mittasuhdetta (ponille kyytiä:) Sitten piti saada vielä boxi valmiiksi. Kaveri tarvitsi baarijakkaran jolla istua, sen pykäsin pikapikaa shamppanjapullon korkista johon liimasin - aivan oikein, sen saman hanskan nahkaa istuimeksi :) Lopuksi liimasin viimein valmistuneen baaritiskin, ja tähän kohtaan on pakko sanoa että ensi kerralla liimaisin piirtoheitinkalvon ikkunaksi vasta viimeiseksi. Hivenen helpottaisi sisustustyöskentelyä että siinä olisi aukko....:D Valmista boxia katsellessa Mikael sanoi että se tarvitsee valoa, ei tuon piirtoheitinkalvon läpi mitään näe heijastuksen takia. Minä siihen että olen samaa mieltä mutta ei tässä enää mitään ehdi asialle tekemään. Mikael todisti minun olevan väärässä (se on sen harrastus) ja pykäsi vanhasta avaimenperäledistä ja jostain kumman mikropiirimagneettisysteemistä boxiin kattoon lampun. Tässä kuva valmiista boxista:  Onnea =)
11.05.2008 - 18:44
Lidl:n minisuukkorasiassa oli lupaavan näköinen muovikennosto:  Ei muuta kuin saksimaan kuopista lautasia ja noista töröistä tuli laseja. Joukkoon mahtui myös pari maljakkoa tai lampunvarjostinta, jotka joskus päällystän. Nopeaa, helppoa ja edullista! =)
06.05.2008 - 20:30
Meillä on kotosalla rouva Napu. Se on 4v saksanpaimenkoira, joka tuli meille kolme kuukautta sitten menetettyään omistajansa ja oltuaan hoitolassa muutaman kuukauden. Napu on oikein kiltti ja helposti innostuvaa sorttia. Napu on tuonut perheeseemme iloa ja liikuntaa, joita molempia kipeästi kaivattiin.  Kuvaa otettaessa Napu on ollut meillä vasta pari viikkoa. Rouvalle on tehty leikkaus reilu puoli vuotta sitten, ja se on noin vuosi pari sitten tehnyt pentueen, jossa oli alkuaan 10 pentua. Niistä 8 selvisi. Napu on myös vehnäallergikko, josta hoitolassa ei tiedetty. Näiden kolmen kuukauden aikana Napun turkista on tullut sileä ja kiiltävä, sen kutina on lähes täysin poissa ja sen maha toimii normaalisti. Napusta on tullut rakas perheenjäsen, ja siksi sillä on oleva oma miniversionsa tulevaan nukkekotiimme.  Tähän pitäisi kehittää jotain, kun Napun nassukka on aika paljon mustempi kuin miniversiollaan. =)
06.05.2008 - 19:52
Minä en ole kuunaan tehnyt vaatteita eläville olennoille saati nukeille, lukuunottamatta yläasteella kudottuja tossuja tai viisi vuotta sitten kudottua kaulaliinaa. Aikani etsiskeltyä löysin netistä kaavan, joka oli niin yksinkertainen, että minäkin sen ymmärsin.  Sitten, kun päässäni muhii tämä idea tehdä lahjaksi näköisnukke, pitää takki olla tehty nahasta. Kokeilin ensin työstää tilaamaani nahkaa, mutta se liian keinotekoista, sohvamaista, sileää, hienoa ja vaikeaa työstääkin. Löysin nahkahansikkaan, jolle ei löytynyt paria, joten katsoin sen olevan hyvä uhri kokeilulleni. Käytin hyväkseni nahkahansikkaan omaa sivusaumaa (koska minulla ei ole ompelukonetta) ja sijoitin sen olkapäiden päälle tulevaksi saumaksi, jolloin minulle jäisi liitettäväksi vain sisäsauma hiha-kylki-kohdalta.  Sitten vaan parilla neulalla kiinni ja ronskisti leikkasin irti. Poistin sisäpuolelta vuorin ja voil'a:  Jätin hihat onneksi hieman kaavaa pidemmiksi. Luulin tuon riittävän mutta saapa nähdä. Sitten piti jotenkin saada tehtyä se sauma, ilman ompelukonetta. Jo noilla nupeilla kaavaa kiinnittäessäni ymmärsin, ettei takkia aleta käsin neulomaan kiinni. Avuksi tuli jälleen Mikael: käytä kontaktiliimaa. Ikinä en ollut moisesta liimasta kuullutkaan. Opastuksen jälkeen sivelin sitä tulevan sauman molemmille pinnoille, annoin kuivahtaa ja pusersin kiinni. Puristettiin se vielä oikein lukkopihdeillä. Ja uskokaa tai älkää, puolessa tunnissa minulla oli pitävä sauma. Koska olin liimannut takin nurjalta puolelta, piti se saada vielä käännettyä ympäri, ja sekin onnistui saumojen pettämättä.  Tässä olen tällä hetkellä. Takki on leikattu auki ja olen liimannut pienet palaset kaulukseksi. Nyt pitäisi keksiä, miten tuohon saisi pienet vetoketjut ja täytynee siihen leikata vielä lisää palasia käänteiksi, sillä muistuttaa nyt enemmän prätkärotsia kuin rokkarin takkia. Liima on myös sutannut vähän, se on kuivuessaan keltaista eikä sitä tahdo saada pois millään, joten liimauksessa on oltava tosi tarkka. Eikä juoda samalla punaviiniä kuten minä. ;) LISÄYS 21.5.2008: vetoketjupulma ratkaistu!! =) Eli liimasin nahkasuikaleita kiinni takkiin ja sen jälkeen liimasin nuo ääriviivatarra-arkista ylijääneet palaset eli suoraa, hivenen siksakmaista reunaa vetoketjuiksi ja yli jääneitä pikku paloja (esim kun vaikka käyttää joulukuusitarran, arkkiin jää pieniä palloja) napeiksi ja vyön "rei'iksi". Näyttää erehdyttävän aidolta :)
30.04.2008 - 16:30
 Tiesin alusta alkaen, että minun talossani olisi tiilipinnoite. Toteutus sitten olikin toinen juttu, sillä vaikka tiilipaperit ovat ihan käteviä, ne tuntuivat liian helpolta ratkaisulta. Jonkun tiedän tehneen tiiliä punertavasta hiomapaperista leikkaamillaan suorakulmoilla, mikä taas tuntui minusta liian hitaalta ja vaivalloiselta. Ratkaisu tuli kuin itsestään, kun törmäsin Lidl:ssä työkonetarjoukseen, multiteräinen akkukäyttöinen monitoimityökalu vain 24,90! Siinä oli sopivan näköinen jyrsinterä, ja eikun testikappaleeseen viivat nopeasti käsin ja kokeilemaan. Mikael meinasi ensin pitää luennon koneen käytöstä, mutta en ottanut sitä kuuleviin korviini. Minähän teen itse omat virheeni ja sitten vasta korjataan, jos osataan. ;) Lopputulos olikin yllättävän hyvännäköinen - tätähän ei tarvitse edes maalata! Poranjälki näyttää ihan saumalaastilta. Tässä tarkempi kuva:  Käsi hieman tutisee tuota tehdessä, mutta ei se haittaa. Viiva ei saakaan olla ihan suora. Haluan että lopputulos näyttää käsintehdyltä, että se on kuin käsintehdyistä tiileistä muurattu. Tässä vielä kuva lopputuloksesta ikkunan kanssa:  Aika hieno, vaikka itse sanonkin :)
Alaosassa pora pääsi vähän lipsumaan ja jätti jälkiä joita en tarkoittanut. Olisi pitänyt jakaa työ useampaan kertaan, sillä poran tärinä alkaa vaikuttaa ja kädet ja selkä kipeytyvät. Ensi kerralla en myöskään tee seinää sisäpuolelta ensin valmiiksi, sillä sinne tahtoo sitten maaliin tai liimaan tai valkoiseen pintaan yleensä kaikki lika tarttua ja tahmata, kun toista puolta kovasti työstää.
Kyllä tästä vielä talo tulee!
30.04.2008 - 16:07
 Ajattelin aloittaa pohjakerroksesta, ja sieltä luonnollisesti vessasta. Osaksi siksi, että se on reunimmainen huone vasemmalla sivulla, osaksi siksi että vessan pitää aina olla ensimmäisenä valmis ja käyttökunnossa. =) Kuvassa näkyy siis ensimmäiset kaakelointini, jotka onnistuivat ihan hyvin. Vessaan sijoitettava ikkuna näkyy myös, tässä siitä on jo irroitettu sen yläosassa ollut koriste, sillä en ollut ottanut huomioon upotusaukkoa mitatessani että ikkunasta annetaan yleensä toinenkin mitta, eli sen ulkomitat. Koristelauta ei siis mahtunut seuraavan kerroksen katon takia, koska katossa on sentin pituinen ylimääräinen pykämä päätyseiniin nähden. Seuraavaksi kaakeloin lattian, ja se menikin sitten pieleen, kuten kuvasta näkyy:  Tai no ei sitä vielä tässä näe. Mutta vinoonhan ne sitten meni.... täytynee yrittää asettaa huonekalut jotenkin keturalleen, jotta ne vähän oikaisisivat. Tai sitten teen uusiksi. En tiedä vielä. En edes huomannut asiaa ennen kuin laitoin kaikki seinät paikoilleen.  Tässä sitten on seinät jo maalattukin, samaten oven pokat ja ovi, sekä ikkuna ja ikkunan sisäpuolelle tehdyt listat. Voin kertoa, että olisi pitänyt käyttää spray-maalia, sillä tavallisen ylijääneen seinämaalin käyttö tähän oli paitsi pirullisen hidasta ja hankalaa, myös aivan liian tuhtia - mikään ei tahdo sopia kohdalleen enää. Ikkunat eivät avaudu, ovi narisee... alkaa kuulostaa ihan oikealta talolta :)  Tiedän että listat tulevat vielä, niin ikkunaan sisäpuolelle kuin lattiareunuksiin, kuin myös kaakeloinnin ja maalipinnan rajalle. Mutta kyllä se kolholle näyttää... ei taida listakaan ihan peittää tuota koloa oikeassa reunassa. Ehkä jos siihen liimaa vielä suikaleen valkoista ennen listaa niin se ei pistä silmään niin pahasti, tai ehkä jos siihen sijoittaisi wc-hyllyjä tai jotain... olisipa ne listat jo!
28.04.2008 - 22:09
Tässä on jäänyt sivun päivittäminen vähemmälle, uutta minitavaraa ja kehitystä talossa tapahtuu sitä vauhtia ettei millään malta tänne kuvia laittaa. Nyt otin itseäni niskasta kiinni.  Näiden tekovaiheista minulla ei ole kuvia, kun tein ne kyläreissulla (kauheaa että siellä poltteli niin että piti), mutta onneksi kyseessä oli äitini ja hänkin innostui yrittelemään. Nämä on siis tehty cernit-massasta ja uunissa kovetettu muotoilun jälkeen. Korin pohja jäi hieman rosoiseksi ja miksi ihmeessä leikkasin kakusta kaksi palaa sen normaalin yhden sijaan? Muuten olen kovasti tyytyväinen ensimmäisiin tuloksiini. Kakulla on kokoa noin 2 cm ja korin halkaisija on noin 2,5 cm. Cernit -massasta en oikein pitänyt, kun se kovasti lämpenee käsissä ja sitten se on niin valuvaa ettei siitä oikein saa mitään. Pistin noita aina välillä jääkaappiin ja jatkoin sitten. Ruusut kakun päälle on tehty kolmesta pienestä pyöreästä terälehdestä, jotka on yksinkertaisesti kieritetty rullalle toistensa lomaan. Olenkin tilannut koe-erän Fimoa kotiin, saa nähdä miten sen kanssa sujuu.  Tässä nyt näette Tiimarista ostettuja valmiita kukkaruukkuja ja ihania kastelukannuja, sekä sitten maaleja, teippejä ja vihreää rautalankaa sekä ruskeaa papua, jonka ostin kirpputorilta. En oikein tiedä mihin sitä kuuluisi käyttää, ajattelin sitä kukkamullaksi.  Tässä näette idean jonka erään nukkekotiharrastajan sivuilta löysin - eli maalataan maalarinteippisuikaleet vihreiksi, leikataan muotoon, rautalanka toimii lehdenvartena ja istutetaan siten ruukkuun (jotka tässä jo maalattu punaisiksi). Ajatuksessani oli vain yksi virhe. Halusin lehtiin aitoutta, joten maalasin niitä öljyväreillä (se vaiva ei oikein kuvasta tule esiin). Unohdin ettei öljyväri ole muutenkaan kovin hyvä kuivumaan, ja maalarinteipistähän se ei kuivu sitten millään. Yhdet lehdet on vielä nyt viikon jälkeen tuolla hyllyssä ja ne ovat edelleen niin kosteita, että väri tarttuu ihoon niitä koskiessa. Joten palasin ohjeeseen, jonka olin lukenut ja väritin loput vihreällä tussilla, ja siitäkin tuli sitten oikein kivan näköinen.  Ihan hyvännäköinen, vai mitä? Se ei vain oikein tahdo pysyä ruukussa tai siis ruukku ei tahdo pysyä pystyssä. Joten ensin yritin mahdollisimman monimutkaisesti pahvipyörylää, johon pistelin varret kiinni. Ei onnistunut. Sitten kuumaliimasin varret yhteen pahvipohjan alta, se tukevoitti kyllä mutta ei riittävästi. Lopulta hoksasin että ruukun sisään on laitettava sinitarraa, siihen on kaikkein helpointa tökätä varret kiinni ja ne pysyvät siellä ilman pahveja ja liimaakin.
Lopuksi ne mullat. Ne ruskeat kokkareet joita suunnittelin eivät olleet hyvän näköisiä. Ne sopivat ehkä suklaakonvehdeiksi johonkin purkkiin, mutta multaa niistä ei saa. Mutta kahvinpuruista tuli oikein hyvää multaa.
Nyt ei ole kuvaa kaikista kukista, mutta eivät ne ole valmiitakaan tämän kummemmin. Kastelukannuihin yritin porata reikiä (eihän vesi niistä muuten voisi läpi tulla) mikä osoittautui suorastaan mahdottomaksi. Viimein tähänkin löytyi ratkaisu - ne reiät voi maalata mustalla pakastajan tussilla. Sitä en vielä ole tehnyt, joten kuvaa siitä myöhemmin. Kaksi kannua kolmesta on kuitenkin jo pilattu, ellei niitä sitten jotenkin asettele niin ettei suulaketta näy. No, välillä pitää tulla suttakin!
24.04.2008 - 09:26
Eilen oli viimeinen kurssikerta ja sain kuin sainkin taloni rakenteet valmiiksi. Tässä ensimmäinen kuva lopputuotteesta, otettu vielä verstaalla:  Tuosta ei ehkä vielä oikein saa käsitystä talon koosta, mutta seuraavassa näette talon koottuna ensimmäistä kertaa loppusijoituspaikalleen lipaston päälle - tosin muuton jälkeen lipasto sijoittuu olohuoneeseen eikä Jeren huoneeseen :)  Kuten kuvasta näkyy, poika on jo innoissaan asetellut sinne ukkeleita. Vielä se ei haittaa, mutta mitä valmiimmaksi talo tulee, sitä vähemmän sillä saa leikkiä. Siksi päätinkin tehdä pojalle tämän rinnalle "varjonukkiksen", jota hän saa tapiseerata ja kalustaa miten lystää. Varjonukkis tehdään pahvilaatikoista eikä sitä varten osteta mitään.
Otan myöhemmin tarkempia kuvia, kunhan huoneisiin saadaan aikaiseksi sisältöä. Mutta luovuin vintistä ja tein sen tilalle kattoterassi-tyyppisen ratkaisun, ja ehkä sinne saa sitten jonkinlaisen kasvihuoneen tai huvimajan - tai molemmat :) Katon reunat muistuttavat linnaa, joten ehkä joskus talosta tehdään viktoriaaninen prinsessan linna. Toisaalta houkuttaa enemmän tehdä ajanmukainen kuva elämästämme, ja jos joskus aikaa ja innostusta riittää, jatkan ensin asukkaiden kesämökillä, sitten 50-luvun Suomeen sijoittuvalla mummonmökillä jossa asukkaiden isovanhemmat asuvat, sitten ehkä jokin fantasiahuone kuten noidan mökki ja metsää tms.... =) Suunnitelmia siis piisaa.
Nyt on sitten myös tilattu minimaailman nettikaupasta pohjakerroksen ikkunat ja ovet ja joitain pintaratkaisuja sekä koira :) Ei malta odottaa!!!
21.04.2008 - 19:37
 Tässä näette hahmotelmani minikodista, johon on alustavasti suunniteltu huoneiden ja kerrosten määrä, huonejako, väliseinien ja oviaukkojen koot sekä minkälaiset ikkunat laitetaan. Kuva ei ole kauhean hyvä, mutta saahan siitä selvää, minkälainen on visioni.  Tuollaisesta lautakasastahan tämä sitten lähti. Tai ei oikeastaan, koska tuossa ne on jo sirklattu millimittaan ja väliseinissäkin on jo ovi aukot. Mutta pelkkää vaneripätkää se aluksi oli. Tuossa on jotain ylijääneitä rimoja, joista ehkä saa jotain vielä aikaan. Listoja ehkä?
Tässä alla näette paremman kuvan siitä, miten olen edistynyt. Väliseinät ovat vielä vähän keturallaan, koska niiden paikat on vasta suunnitteilla kuvaa otettaessa. Seuraava askel onkin mitata niiden kohdat millilleen ja porata niitä varten reiät lattioihin ja kattoihin. Koko talo on vastaavalla elementtityyppiratkaisulla rakennettu, tapit pitävät sen koossa tukevasti ilman liimaakin. Suunnitelmani mukainen koristelista katon reunaan pitäisi vielä saada sahattua noiden väliseinien paikkojen poraamisen lisäksi, sitten puuttuu vielä kattoluukku kattoterassille pääsyä varten sekä 2. kerroksen takaseinään on sahattava ruokasalin ikkuna-aukko, jota varten kuvassa näkyy jo reikäkin. Ja keskiviikkona viimeistä kertaa kurssi eli nelisen tuntia aikaa! (koko kurssin kesto on ollut noin 25 tuntia....) Eli ylihuomenna pitäisi olla harjakaiset! =)
02.04.2008 - 09:29
Olen saanut aikaiseksi ensimmäisen minitavarani. Täytyy sanoa, että oli huomattavasti hitaampaa ja vaikeampaa kuin mitä etukäteen ajattelin, mutta ehkä sitä olisi voinut aloittaa jostain helpommastakin... :) Toki jälkikin oli sitten silmääni miellyttävää, vaikka meinasi loppua usko kesken kaiken. No niin, aloitetaanpa. Tässä ensimmäiseksi kuva korin punomisen aloittamisesta. Olen joskus ollut pajunpunonnan kurssilla, mutta siitä on jo muutama vuosi ja opit olivat vähän hukassa. Onneksi voi aina soveltaa. Eli vihreät tukipuut ovat rautalankaa, jota kai perinteisesti käytetään kukkavarsien sitomiseen tukipuihin.  Vieressä on siis 20-senttinen kokosuhdetta antamaan ja jota käytin tuon malliympyrän piirtämiseen. Seuraavassa kuvassa näkyykin sitten jo punosta, ja "pajuna" käytin vanhan pyykkikoneen poistovesipumpun käämiä, eli todella ohutta, lakattua kuparilankaa. Se tuntui ohkaiselta vaikka punoin sitä kolminkertaisena.  Tässä kohtaa aikaa oli kulunut jo reippaasti ja rautalankatukipuut alkoivat mennä suppuun yläreunasta, ja niitä oli vaikea erotella vasemmalla samalla kun yritti päästä langan kanssa seuraavalle kiepille. Sormenpäihin sattui eikä tukipuita ollut parillista määrää (kaamea moka!), joten jouduin joka kierroksella hieman soveltamaan solmukieppien kanssa jotta ne menisivät edes miten kuten lomittain. Tässä seuraava kuva, jossa tuo tukipuiden sumppuun meneminenkin näkyy aika hyvin:  Tässä kohtaa meinasi mennä sormi suuhun. Minulla ei ollut aavistustakaan, miten tekisin tälle korille pohjan. Lopulta päätin tunkea siihen uudet tukipuut, jotka kuvassa näkyvätkin, ja sitten tehdä jonkinlaista kaaospunontaa ristiin rastiin. Ajatus oli muuten hyvä, mutta leikkasin pohjan tukipuut jo heti alkuun liian pieniksi, sillä sitten kun irrotin korin styrox-pohjasta, ne tippuivat vähän väliä! Kaaospunonta ei solminut niitä siis riittävän tiukasti kiinni. Tässä alla näet korin irrallaan ensimmäistä kertaa:  Tässä olen siis irrottanut korin, ja sen jälkeen menin poistamaan korin vihreät tukipuut reunoilta. Se oli virhe, sillä kori oli todella hutera ja lanka niin liukasta, että se uhkasi purkaantua käsiin. Leikkasin pikavauhtia kuparilangasta uudet tukipuut jotka pujottelin varovasti vihreiden tilalle ja kieppasin ne kuvan mukaisesti ala- ja yläpuolelta kimpuksi. Kori oli silti kamalan hutera. Lopulta Mikael hoksasi, että sen voisi valella kirkkaalla kynsilakalla kauttaaltaan ja antaa rauhassa kovettua. Näin sitten tein, ja aamulla kori oli oikein tukeva. Saatoin siis poistaa pohjan tukirangat ja viimeistellä kuparilangat piiloon. Valmis kori:  Valmiin korin vieressä tulitikku antamassa mittasuhdetta. Olin kovin tyytyväinen, korin värikin on jo valmiiksi pajumainen, joten sen saattoi jättää maalaamatta. Seuraavaksi lähdin miettimään korin sisältöä. Tein pienet lankakerät neulomalla muliinilankaa isosuisen helmen ympäri, ja puikot hammastikun puolikkaista joiden päihin kiinnitin pienet helmet. Kudoin vielä pienen neuleenkin :)  Ensimmäinen minityöni on täten valmis! Olen kovasti tyytyväinen lopputulokseen. Kori neuleineen meni sitten säilöön, kun koti on vielä aivan alkutekijöissään. Mutta kyllä nämä vielä tullaan sijoittamaan lopulliseen paikkaansa olohuoneeseen. Sitä odotellessa..... :)
|
Kirjoittaja
Vuonna 2008 minimaailmaan astunut ja ihastunut ja oman minikodin rakentamisen aloittanut. Tarinaa ja kuvia kaikista vaiheista.
Nukkekoti rakennetaan alustavasti lyhyellä puutyökurssilla ja viimeistellään kotosalla.
Keskustelupalstoja ja Yhdistyksiä ym.
Yahoo: Nuket ryhmä
Ihan Itse kädentaitofoorumi
Päijät-Hämeen nukkekotiharrastajat 
Nukkekotiwiki
|
